Rutkasti vaihtari pälpätystä.
Hei vaan kaikki!
STS viikonlopun kestänyt valmennuskurssi on nyt käyty.
Lauantaina saavuttiin Sirun ja Merin kanssa kymmeneltä Pajulahteen plus n.160 muuta vaihtaria. Ovella saatiin t-paidat ja reput, jotka päällä seikkailen 106 päivän päästä lentokentällä. Hyvin keltaista koska STS.
Me Sirun kanssa jätettiin Meri joka suuntaa Austraaliaan oman ryhmänsä kanssa ja mentiin tutustumaan omaan Kanada porukkaamme.
STSn kautta on siis lähdössä 10 tyttöä Kanadan maalle ja oli meillä kyllä kiva poppoo!
Lauantaina kuunneltiin luentoja ja lisää luentoja, vähän tylsähköä jos nyt viitsin niin sanoa.
Iltaohjelmassa oli jotain leikkejä :D
Viikonlopun paras osa oli ilta, pelkkää hengailua muiden kanssa.
Sunnuntaina oli oman repin eli vanhan STS vaihtarin kanssa toimintaa. Meidän ryhmän reppi oli siis Kanadassa ollut tyttö ja siitten vaan jutusteltiin koko päivä mitä sattuu ja mieleen tulee.
Mukava viikonloppu kaiken kaikkiaan.
Yksi juttu muo vaan ärsyttää/harmittaa. Mulla ei vielläkään tullut se fiilis et oon oikeesti lähdössä.
Oon ruvennut nyt ajattelemaan sitä, että joo mä lähden mutta mitä sitten. Odotan malttamattomana perhettä ja lähtöä, mistä tulikin mieleeni että vasta yhdellä meistä Kanadaan menijöistä on perhe. Muiden kanssa jännittyneinä viellä odotellaan. Takasin mun fiiliksiin siis. Muo ei tosiaan oo huvittanut koko vuonna opiskella lukiossa koska tiedän lähteväni vuodeksi pois. Siltikin mulla ei oo sitä fiilistä että mä oikeesti jättäisin kaiken tänne suomeen. Missaan kaverien wanhat ja penkkarit, 18-vuotis synttärit(ja muutkin synttärit) ja valmistumiset . En vaan oikeesti tajua noita asioita, vaikka tiedän että joo ne jää väliin. En tiiä tajuuko kukaan sitä tunnetta kun sä tiedät et jotain tapahtuu, mutta et itse oikeesti tajua sitä. Joo monimutkaista mä tiedän :D
Nyt meen kattoo viidakontähtösiä ja syömään lettuja :)
Heippa!
STS viikonlopun kestänyt valmennuskurssi on nyt käyty.
Lauantaina saavuttiin Sirun ja Merin kanssa kymmeneltä Pajulahteen plus n.160 muuta vaihtaria. Ovella saatiin t-paidat ja reput, jotka päällä seikkailen 106 päivän päästä lentokentällä. Hyvin keltaista koska STS.
Me Sirun kanssa jätettiin Meri joka suuntaa Austraaliaan oman ryhmänsä kanssa ja mentiin tutustumaan omaan Kanada porukkaamme.
STSn kautta on siis lähdössä 10 tyttöä Kanadan maalle ja oli meillä kyllä kiva poppoo!
Lauantaina kuunneltiin luentoja ja lisää luentoja, vähän tylsähköä jos nyt viitsin niin sanoa.
Iltaohjelmassa oli jotain leikkejä :D
Viikonlopun paras osa oli ilta, pelkkää hengailua muiden kanssa.
Sunnuntaina oli oman repin eli vanhan STS vaihtarin kanssa toimintaa. Meidän ryhmän reppi oli siis Kanadassa ollut tyttö ja siitten vaan jutusteltiin koko päivä mitä sattuu ja mieleen tulee.
Mukava viikonloppu kaiken kaikkiaan.
Yksi juttu muo vaan ärsyttää/harmittaa. Mulla ei vielläkään tullut se fiilis et oon oikeesti lähdössä.
Oon ruvennut nyt ajattelemaan sitä, että joo mä lähden mutta mitä sitten. Odotan malttamattomana perhettä ja lähtöä, mistä tulikin mieleeni että vasta yhdellä meistä Kanadaan menijöistä on perhe. Muiden kanssa jännittyneinä viellä odotellaan. Takasin mun fiiliksiin siis. Muo ei tosiaan oo huvittanut koko vuonna opiskella lukiossa koska tiedän lähteväni vuodeksi pois. Siltikin mulla ei oo sitä fiilistä että mä oikeesti jättäisin kaiken tänne suomeen. Missaan kaverien wanhat ja penkkarit, 18-vuotis synttärit(ja muutkin synttärit) ja valmistumiset . En vaan oikeesti tajua noita asioita, vaikka tiedän että joo ne jää väliin. En tiiä tajuuko kukaan sitä tunnetta kun sä tiedät et jotain tapahtuu, mutta et itse oikeesti tajua sitä. Joo monimutkaista mä tiedän :D
Nyt meen kattoo viidakontähtösiä ja syömään lettuja :)
Heippa!
Anteeks oon utelias, mut kuka Meri? (:
VastaaPoistaMeri Jerkku :) tos viel linkki Merin blogiin http://merisocean.blogspot.fi/ x)
Poista